sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Tove Jansson: Viesti, valitut novellit 1971 - 1997

Viesti, valitut novellit 1971 - 1997 (Meddelande),
 Tove Jansson. Wsoy 1999 (alkuteos 1998).
Suom. Kyllikki Härkäpää, Kristiina Kivivuori, Eila Pennanen,
Oili Suominen ja Päivö Taubert. 325 s.

En tiedä miksi kirjoitan mutta minun täytyy sillä minun sydämeni on niin laaja tänä yönä heittäkää pois nämä rivit unohtakaa ne älkää lukeko niitä jos ne vaivaavat teitä mutta olkaa niin hirveän kiltti ja vastatkaa jos vain voitte
(Viesti s. 324)

Tove Janssonin viimeiseksi jäänyt julkaisu on novellikokoelma Viesti (alkuteos 1998), johon on koottu 32 Toven parhainta novellia. Kahdeksan näistä on aiemmin julkaisemattomia: Rakkaat enoni, Kuinka idea syntyy, Kirjeitä Konikovalle, Vene ja minä, Päättäjäispäivä, Keskustelu Samuelin kanssa, Tytär sekä Viesti, joka on kekseliäs kokoelma erilaisia arjen viestejä, joista yhden olen poiminut arvion alkuun. Tove on itse valinnut novellit seuraavista kokoelmistaan: Seuraleikki, Nukkekaappi, Kuuntelija, Kevyt kantamus ja Reilua peliä. Novellit eivät ole kronologisessa järjestyksessä vaan Tove on miettinyt asettelun huolella.

Kokoelman novelleista löytyy viitteitä niin Toven lapsuuteen, sota-aikaan, perheenjäseniin, ystäviin kuin uraankin. Niinpä kokoelman tunnelma on lämminhenkinen. Vaikka novelleissa tuodaan esille myös taiteilijan uran varjopuolia ja ongelmallista suhdetta isään, puhaltaa kokoelman läpi kuitenkin lempeä tuuli. Myös ironia on pehmeää. Se ei sivalla piiskan lailla vaan saa suupielet nousemaan kevyeeseen hymyyn. 

Muumi-teosten lisäksi olen aiemmin lukenut Toven novelliteoksista Nukkekaapin ja ihastuttavan Kesäkirjan. Nukkekaapin novelleja Viestissä on viisi, ja ne muistuivatkin hyvin mieleeni, etenkin juuri Nukkekaappi, sillä se on yksi lemppareistani Tovelta tähän asti lukemistani novelleista. Vahvin suosikkini Viestissä on Kevyt kantamus, joka kertoo matkalle lähteneestä miehestä, joka on hoitanut kaikki asiansa ennen matkaa ja suunnitellut itselleen mahdollisimman rauhallisen matkustuksen. Hytti ja baari, jota mies luuli turvapaikakseen sellaisilta sanoilta kuin täytyy ja pitää, osoittautuukin virhearvioksi. Mies-parka joutuukin kuuntelemaan vieraan matkustajan apeaa elämäntarinaa ja jää tahtomattaan pitkäksi aikaa toisen vangiksi. Lisäksi pidin kokoelman päätösnovellista Viesti, johon on koottu arjen teksteistä katkelmia. Mukana on niin pyyntöjä käyttää wc-paperiin pastellinvärisiä muumiaiheita kuin Tootin jättämiä lyhyitä muistutuksia esimerkiksi jääkaapin tyhjentämisestä. Viimeinen viesti lopettaa kokoelman kauniisti niin kuin viimeisen sävelen myötä soittorasian kannet suljetaan. 

Nyt, kun luen Tuula Karjalaisen Tove Janssonista kirjoittamaa Tee työtä ja rakasta -teosta, Viesti-kokoelmassakin olevat novellit alkavat avautua entistä paremmin, kun tietopohja vahvistuu. Kevään aikana aionkin lukea lisää Toven novelleja, oppia lisää hänestä ja kesällä on ehdottomasti matkattava Helsinkiin tutustumaan Toven taiteeseen Ateneumiin. Täältä muuten löytyy menovinkkejä niin Suomeen kuin muuallekin maailmaa, jossa Toven juhlavuotta vietetään. Ja kun lähdet, muista: Vain kevyt kantamus matkalle mukaan, se on aina ollut minun haaveeni, pieni laukku jonka voi huolettomasti siepata mukaansa ja kulkea sitten ripein mutta ei kiireisin askelin esimerkiksi lähtöhallin läpi, ohittaa ison joukon hermostuneita ihmisiä jotka raahaavat raskaita matkalaukkujaan - - . 

Viesti-novellikokoelmasta on kirjoittanut myös Erja.